Aloitimme opettajakorkeakouluopintomme kesäkuussa 2012, jolloin meille kerrottiin mahdollisuudesta tehdä osa opinnoista ulkomailla. Innostuin heti tarjouksesta, ja kerroin kotona lähteväni talvella vaihtoon kahdeksi viikoksi. Elämäntilaanteni vuoksi kaksi viikkoa on juuri sopiva aika, ja mielestäni onkin hyvä, että aikuisopiskelijoille tarjotaan myös lyhyempiä vaihtokokemuksia. Kentällä olen kuullut puhuttuvan, kuinka lyhyet vaihdot ovat usein vain hupimatkoja, mutta toivottavasti voin esimerkilläni osoittaa lyhyidenkin vaihto-ohjelmien tarpeellisuuden.
Mutta takaisin kertomukseeni siitä, kuinka asiat lähtivät liikkeelle.. Kesän ajan etsin mahdollisia vaihtokohteita netistä, sillä koulullamme ei ollut minulle sopivaa partnerikoulua Britanniassa. Tärkeimmät kriteerit minulle harjoittelukoulun suhteen olivat ammattikoulutuksen tarjoaminen liiketalouden alalla sekä IBCC-opintojen kuuluminen koulutusohjelmaan. Löysinkin mielenkiintoisen koulun, joka ei pelkästään täytä edellä mainittuja kriteereitä vaan sijaitsee kaiken lisäksi appivanhempieni kodin lähellä. Jäin odottamaan lukuvuoden alkua ja hakuprosessin todellista käynnistymistä.
Heti syyskuun alettua kirjoitin harjoittelupaikkahakemuksen, jonka kansainvälisyyskoordinaattorimme ystävällisesti lähetti vastaanottavalle koululle. Olin hieman skeptinen, sillä Britanniassa koulut ovat säästökuurien takia hiukan nihkeitä ottamaan vaihto-opiskelijoita, jotka eivät selkeästi hyödytä heitä taloudellisesti. Lopulta kuitenkin koulu vastasi mailiimme.
Vaihto-ohjelmani rahoittaa Opetushallitus, ja projekti on itseasiassa työnantajani (OSAO) projekti, missä OSAOn työntekijät voivat hakea apurahaa opettajakorkeakouluopintojen suorittamiseen osittain ulkomailla. Osa rahoituksesta tulee puolestaan OAMK:lta. Alkusyksystä sainkin tiedon, että apurahahakemukseni oli hyväksytty. On hienoa työskennellä paikassa, missä kansainvälistymiseen annetaan mahdollisuus!
Projektiin kuului tutustumiskäynti harjoittelukouluun. Kävin tuutorieni kanssa sopimassa harjoitteluuni liittyvistä seikoista marraskuun lopulla. Tässä vaiheessa vaihdon toteutuminen oli vielä hiukan epävarmaa, mutta vierailumme selvensi monia asioita puolin ja toisin. Joulukuun alussa sain myöntävän vastauksen harjoittelukoululta, ja pääsin suunnittelemaan vaihtoani.
Haku- ja valmisteluprosessi on siis ollut melko pitkä, kaikean kaikkiaan yli 6 kuukautta. Vaihtoon lähteminen perheellisenä ja koirallisena ei ole aivan yksinkertaista, mutta tähän aiheeseen palaan blogissani myöhemmin.
Matkaani on aikaa enää alle 3 viikkoa, joten jännitystä on jo ilmassa! Lisää tunnelmista näin lähdön alla piakkoin.
Aurinkoista helmikuuta kaikille!
No comments:
Post a Comment